Armenia - Nuori valtio ikivanhassa kulttuurissa

Idän silkkitien varrella olevaa Armeniaa kutsuttiin Hayasaniksi. Armenian kielellä Armenia on Hayastan. Vuoristokansan historian alku ulottuu vähintään 3000-luvulle eKr. Arkeologiset kaivaukset ja hieroglyfit ovat paljastaneet, että Urartun kuningaskunnassa asui ainutlaatuinen sivistyskansa. Vuonna 2010 Jerevanin lähistöltä löytyi maailman vanhin nahkakenkä tuolta aikakaudelta. Ajanlaskumme alun tuntumassa Suur-Armenia hallitsi kolmiota Kaspianmeren, Mustanmeren ja Välimeren välisellä alueella. Assyrialaiset kutsuivat Armeniaa Nairiksi, "jokien maaksi".

Armenialaiset ovat säilyttäneet perinteensä idän ja lännen, pohjoisen ja etelän kulttuurien kehityksen temmellyksessä. Kaikki ympäröivät kansankunnat, arabit, persialaiset, mongolit, turkkilaiset ja viimeksi venäläiset ovat yrittäneet sulauttaa armenialaisia omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa tai politiikkaansa viimeisten parintuhannen vuoden aikana. Edes I maailmansodan aikainen osmaniturkkilaisten toimeenpanema kansanmurha, jossa yli miljoona armenialaista hävisi maailman kartalta, ei pystynyt nujertamaan vahvaa kansallista identiteettiä.

Armenialaiset ottivat kristinuskon valtionuskonnokseen ensimmäisenä maailmassa vuonna 301. Mesrop Mashtots loi armenialaiset aakkoset vuonna 405. Armenialaisten itsetunto ja perinteet ovat säilyneet, vaikka sen maa-ala on kutistunut Suur-Armeniasta nykyiseen, hiukan pienemmäksi kuin Etelä-Suomen läänin kokoiseen valtioon.